Ripan treenijuttuja

keskiviikko 27. kesäkuuta 2012

Pikkuhäslä 7 vee


Muistatko kun olit pienen pieni luppakorva ison jalkapallokentän laidalla ja me kohtasimme ensimmäisen kerran?
Muistatko päivän jona kävimme sinua kasvattajan luona katsomassa ja juoksit kilpaa sisaruksiesi kanssa olkkarissa?
Muistatko päivän, jona haimme sinut uuteen kotiin ja nukuit koko automatkan sylissäni?
Muistatko ensiaskeleesi uudessa kodissa, niin varovaiset ja arat?
Muistatko ensimmäisen aamun, jona herätit kaikki kimeällä ulinalla?
Et ehkä muista, onhan tästä kaikesta jo 7 vuotta!
Ikää tulee päivä päivältä lisää, mutta musta tuntuu että päivä päivältä Tellu nuortuisi. Aina silloin tällöin tulee vastaan ihmisiä jotka ihastelevat: "Voi, kun se on suloinen. Minkä ikäinen?" Vastaan: "7 vuotta", jolloin vieras yrittää korjata sanojani: "..niin tarkoitat 7 kuukautta." Ja tätä keskustelua ei olla käyty yksi tai kaksi kertaa. Tellu on vaan niin pentu! :)


Tiistaina oli Maiskin kanssa tokotreenit. Aiheena nouto ja sen liikkeen ongelmat. Meillähän siis ongelmia riittää. Palautusvauhtiin kysyin vinkkejä ja karkuun juoksemista jatketaan. Lisäksi pitää tehdä paljon ylläritreenejä, mielikuvitus vain rajana. Kouluttaja kuitenkin halusi nähdä Maiskin noudon ja itsekin halusin tietää että millä mallilla se on. Mehän ei olla kuitenkaan kapulaan koskettukaan SM:ien jälkeen. Maiski teki mun yllätyksekseni yhden elämänsä hienoimmista noudoista. Se palautti laukalla! Okei, parin metrin päässä tiputti raviin, mutta silti. Ehkä me ei saada treenata noutoa joka päivä, yks tai kaks kertaa viikossa riittää.


Treenien jälkeen menin kykkimään agikentän laidalle ja katsomaan ykkösluokan kisoja. Lopuksi kun kisat oli kisattu, kokeilin aussejen kanssa ratoja. Maisa meni suht hyvin, hitaat kontaktit. Ripalla enempi ongelmia, ei tosin kontakteissa. Pitkän suoran jälkeen, kun jään taakse, ei koira hae vielä esteitä vaan painaa ohi. Kepit meni kuitenkin loistavasti osana rataa!


Tänään juoksin kakkosten kisoissa Elsan kanssa pari starttia. Ekalla radalla, kun edellinen koira oli loppusuoralla, nosti Elsa nenän pystyyn ja haisteli ilmaa. Jotain kiinnostavan hajuista siellä kentän laidalla oli, enkä saanut koiraan enää minkäänlaista kontaktia. Lähdössä Elsa kuikuili kentän laidalle ja tiesin että peli on menetetty. Ensimmäisten hyppyjen jälkeen se karkasi ensimmäisen kerran. Radan aikana vielä kaksi muuta kertaa. Maaliin päästiin kera 15 virhepisteen ja roiman yliajan. 
Toisella radalla koira oli mun mukana ja kulkikin todella hyvin. Ainoo harmittava kielto kepeiltä, muuten puhdas rata :) 
Todella tyytyväinen olen kuitenkin koiraan. Elsa ei varastanut lähdössä, eikä näykkinyt/käskyttänyt mua radalla :)


Illan päätin vielä vetämällä pari kertaa aussejen kanssa taas kisaradat. Ripa kulki todella lujaa ja hyvin. Kepit se meni yllättävän nopeesti ja tarkasti. Taas oli ongelmia pitkien suorien jälkeen olevilla esteillä.
Maiskillakin vauhtia riitti, pitkästä aikaa sain oikeen tosissani yrittää pysyä sen mukana. Maisa on myös päättänyt että hän haluaa tehdä kontaktit juoksukontakteina. Se asettaa vaan ohjaajalle pienen haasteen ;)


maanantai 25. kesäkuuta 2012

Lammas- ja kukkojahtia

Kausalasta ollaan kotiuduttu. Oli taas kiva huomata Maiskista se äksön puoli. Se on niin erilainen maalla. Tokoilu ja aksaaminen on Maisalla aina niin tyynen rauhallista. Nyt unohdettiin ne koko loman ajaksi ja paimennettiin urakalla. Paimennus oli taas sitä, että minä huudan perkelettä ja koira juoksee ja juoksee ja sählää ja sählää ja lopuksi poistutaan aitauksesta. Maisalla sininen kieli roikkuu kuolasella poskella ja mä oon ihan ryytyneenä, takki yli-innokkaan koiran veressä, joka puree kieleensä ja metsästelee huvikseen ötököitä, kun ei muuten sählää tarpeeksi omasta mielestään. Lisäksi se puree mua ja keppiä.

Kukaan ei varmaan usko, kun ei todistusaineistoa ole, mutta olen hyvin tyytyväinen Maisan viimeiseen kertaan lampailla. Pidin sitä hihnassa koko ajan ja vaadin sitä kävelemään mun vieressä, niin ettei hihna kiristy. Tehtiin hetki vaan hallittavuutta - paikallaan istumista yms. Koira ei meinannut millään rauhottua, vaikka yritin itse olla yltiörauhallinen, huutamatta kertaakaan perkelettä. Sen session jälkeen poistuin aitauksesta hymyssä suin. Tyytyväisenä että Maisa rauhottui ja uskalsin lopuksi päästää sen vapaaksi ja tyytyväisenä siitä että vaikka muutaman kerran Maisa karkasi lampaille, se tuli kutsusta pois, ennenkun se ehti aiheuttaa sekasortoa. Hieno paimen. Ehkä me jatketaan rauhallisilla poispäin ajoilla. Ainakin se lisää hallittavuutta koiraan tilanteissa, jossa se käy täysin ylikierroksilla, vaikkei se varsinaisesti paimennusta olisikaan.

Torstaina äiti toi yhden mun kaverin myös Kausalaan ja samalla Ripa pääsi lampaille. Ripa teki pari kertaa kisaradan. Muutaman kerran lampaat karkasi mutta muuten suoritus oli hyvä. Tellu oli myös mukana ja hmm, jos kerta Ripa pääsi lampaille niin pitäiskö sanoa että Tellu pääsi kukoille. Ainakin se ajoi yhden kukon autioituneen ladon alle ja palasi sieltä polleena suu täynnä valkosia sulkia :D Kukko ei ihme kyllä saanut sydänkohtausta vaan selvisi takasin kotiinsa muutaman päivän kuluttua.



Rusakko loikkii lampaan perässä

 Paimentelun jälkeen vietiin koirat viilentymään lampeen:
Spanieli heitettiin veteen, mestariuimari oli vieressä varmisatmassa, että spanieli pääsee rantaan
Uimisen jälkeen pölyiselle pellolle varmistamaan, ettei turkki pääse puhdistumaan liikaa:

Tällästä menoa paimenilla :)


Maisa on mustasukkanen Ripasta ja pitää ilmoittaa jo siitä kun Ripa vaihtaa katseen Goun kanssa
 Kausalaan palataan vielä heinäkuussa kahdeksi viikoksi.

keskiviikko 20. kesäkuuta 2012

Kesäloma!!!

Työt lääkäriasemalla ohi ja loma alkanut! Jei!


Täällä me ollaan taas, Kausalassa meinaan. Juhannus elukoita hoitaessa ja maalaiselämästä nauttien :) Vuohet on jo harjattu ja Maisa on päässyt maalaiselämän makuun pyörimällä paskassa.


Tän viikon alussa sain tyhmeempääkin tyhmemmän idean, jota ei voi kun suuresti jälkeenpäin katua. Sanonta 'tyhmästä päästä kärsii koko ruumis' voi ehkä kuvata tätä jollain tapaa. Tällä kertaa mun tyhmästä päästä kärsi Maisan ruumis.

Nakupelle pentunen


Ehkä en kommentoi tätä enempää, onhan se turkki uusiutuva luonnonvara. Toivotaan että nakumaisasta tulee pian taas kaunismaisa :)

Me ei olla mitenkään hyperaktiivisesti treenattu mitään lajia. Hakuun ei olla päästy aikoihin. Silloin kun ois hakua ja ei oo mitään muita treenejä, tekee vaan mielei pitää pien vapaapäivä ja löysäillä. Viime viikon agitreenit oli itsenäiset. Ratana toimi jonkinvuoden SM-rata. Maisa oli ihan jossain muualla kun agikentällä ja kulki tooosi löysästi. Kontaktit oli hävyttömän hitaat. Tellu pisti parastaan, se sai olla Petran ohjattavana ja meni superhyvin. Lopuksi vein sitä itsekkin :) Treenien perusteella valittiin koirat lauantaina Hyvinkäällä oleviin epiksiin. Mukaan lähti siis Ripa ja Tellu. Ripalle möllihyppyrata ja -agirata. Koira oli ihan mielettömän hyvä, keskittyi esteisiin, eikä äitin etsimiseen. Kontaktit olis voinu olla nopeemmat. Mä tein tyhmiä ohjausvirheitä. Videot tulee ehkä myöhemmin. 
Tellu oli todella hyvässä iskussa, niinkun aina nykyään. En vaan ymmärrä. Ennen se oli aina kisatilanteissa hidas, ehkä jännitys osasyynä. Hallit ei myöskään sopineet Tellun kisapaikoiksi. Nykyään tuo kulkee aina korvat heiluen varmasti. Nyt sille tuli joku aivokatkos ja se päätti ettei hän osaa keppejä, mutta toisella radalla se päätti osata ne. Kontaktit roiskittiin sitten sillä radalla :D

Tiistaina oltiin Maiskin kanssa ekaa kertaa tänä keväänä tokon ohjatuissa treeneissä. Tehtiin zetaa pelkkänä seuraamiskuviona, joka Maisalta onnistu hyvin (kääntyi yllättävän hyvin!) ja jääviä, jotka ei onnistunut Maisalta mitenkään päin. Oon vajonnut epätoivoon maahanmenon kanssa. Se on hidas.Aina.Ikuisesti. Joten kouluttajan kanssa päädyttiin että ehkäpä koko maahanmenon opettelu pitää alottaa alusta. Uusi käsky, pentuharjotukset :) Ja aina NOPEE maahanmeno, ei enää koskaan ikinä milloinkaan hyväksytä hidasta uudella käskysanalla. Treenien lopuksi vielä koirat istumaan riviin ja kaikki kutsui yksitellen. Maisa pysyi hienosti, mutta laamaili luoksetulossa ja tuli hitaalla ravilla.

Tänään pienet tokoilut ja Maiski oli supervireessä. Ympäristö tekee ihmeitä. Iltaa jatkettiin paimennuksella, josta ei sen ihmeellisempää kommenttia, kuin että Maiskin paimennus muistuttaa pesistä, jossa Maisa on pallo, ja mä lyöjä, joka ei koskaan osu palloon. Pallo sen sijaan vahingoittaa lyöjää, sekä varalyöjää (= Essi). Paimennus loppuu siihen että rauhotan hyttysiä jahtaavan kepinpurijan totaalisesti ja poistun sen kanssa vähin äänin aitauksesta. Todettakoon sadannen kerran: Metsästäjästä ei tehdä paimentajaa!

Käytettiin koiria uimassa yks päivä. 
Vesipetoripa

Pallohulluripa
Vedenpäälläjuoksija




Lisää kuvia GALLERIASSA.
Maisa ja Ripa haki HSKH:n piirinmestisjoukkueeseen, saa nähä pääseekö ne :)




keskiviikko 13. kesäkuuta 2012

Tenavatähdet

"Ei nimi miestä pahenna"
 -päinvastoin, meidän koirien kohdalla ne kertovat paljonkin!


Uskoisin keskimmäisen (vähän räjähtäneen näköisen) tyypin olevan Rapa-Ripa. Oikeessa reunassa Maisa. Tellusta ei valitettavasti kuvaa löytynyt.




Tellu Peltonen
"Tellervo, kärttyinen tyttö.


Tellun kasvattaja oli nimennyt pennun jo ennen kun se meille muutti. Eipä me enää nimeä lähdetty vaihtamaan, joten Telluksi tuo spanieli jäi. 
Tellua voi kuvata juuri noilla kahdella sanalla: 'kärttyinen tyttö'. Tepa on piän ärripurriainen, joka näyttää kaikille kuka on pomo, jos ei koolla niin asenteella!
Piän varotuksen sana: ulkonäkö pettää!
Maisa
Pipsan luokkatoveri, sarjakuvan todellinen älykkö.


Maisan nimen päätin äkisti automatkalla, kun pentua oltiin hakemassa. Nimi oli jo jonkin aikaa mielessä pyörinyt, mutta lopullisen päätöksen tein vasta viime tipassa. Pennun kanssa kotimatkalla autossa mietin vielä uudestaan, ei Maisa nimi nyt ihan mikään paras ollut, mutta kun en muutakaan keksinyt...myöhemmin tajuttiin Tellun ja Maisan - molempien nimien - olevan Tenavat-sarjakuvasta. Sattumalta Maisastakin tuli juuri 'todellinen älykkö'. Maisa on aina miettimässä, mikä kannattaa ja mikä ei, oppiihan tuo nero myös kaiken melkosen äkisti. Joskus on mahdotonta itse pysyä sen ajatusten kulussa mukana. Maisa näyttää myös ihan sarjismaisalta. Punanen tukka ja muutama pisama <3
Rapa-Ripa
Varsin epäsiisti nuorimies, jota paksu pölypilvi seuraa yleensä kaikkialle.

Kun kerta tytötkin oli nimetty Tenavien mukaan, olihan tuolle Itävaltalaiselle punaiselle ipanallekin annettava Tenavanimi. Hetken puntaroitiin Toistoa ja Rapa-Ripaa. Päädyttiin jälkimmäiseen, joka lyhennettiin Ripaksi. Ripa tulee melkeinpä joka lenkin jälkeen suihkun kautta sisälle. Se löytää aina jonkun rapaojan, jossa käy pulahtamassa. Lopputuloksena tuota mudasta ruskeaa elukkaa seuraa pölypilven lisäksi hyvin eksoottinen haju. Rapa-Ripan nimelle ollaankin naurettu monet kerrat, mutta myös surkuteltu että ehkä Toistosta ei olisi tullut mutaojissa pyörijää.

Uimisen jälkeen hiekkaan pyörimään. -niin ripamaista

maanantai 11. kesäkuuta 2012

Kuopion reissu

Nyt on tän vuoden ässämmät kisattu ja hengissä selvittiin. Kuopiosta oltiin vuokrattu pieni sievä mökki järven rannasta, johon meidän lisäksi majoittui myös yksi joukkuelainen mudinsa kanssa sekä kuskimme :) Äiti ei pysty ajelemaan pitkiä matkoja eikä myöskään pystynyt Ripasen kanssa osallistumaan. Ehkä ens vuonna sitten.
AVO liikkeet oltiin jaettu kolmeen kehään. Ensimmäisessä suoritettiin paikkamakuu, seuraavassa seuruu, liikkeestä maahanmeno, nouto ja hyppy ja kolmannessa kehässä liikkeestä seisominen, kaukot ja luoksari. Kehien välissä oli melko paljon aikaa ja Maisa ehti vähän väsähtää.

Paikkamakuu 9 (Ihan ok. Hidas maahanmeno, ei kauheen levoton, mutta pää nousi jonkin verran)
Seuraaminen 9 (Kontakti rakoili ja muutenkin oli vähän haahuilevaa menoa)
Maahanmeno 0 (Valui ja lopulta jäi istumaan)
Nouto 7 (Palautti ravilla ja kantoi kapulaa huonosti, nousi kun otin kapulan)
Hyppy 7,5  (Kaksoiskäsky, hidas istuminen, muttei onneksi mennyt esteen viereen! Edistystä!)
Seisominen 0 (Valui, lähti mun mukaan, kun kiersin taakse)
Kaukot 7 (Ennakoi toisen vaihdon ja yksi kaksoiskäsky)
Luoksari 7,5 (Valui, mutta pysähty! Loppuosa ravilla)
Kok.vaikutus 7,5 ja 9
AVO3 125,25
Video vaan ekasta kehästä:



Mua jännitti melkosesti ja unohtelin myös käskyjä. Koira oli epävarma, otti häiriötä ja sijaistoimintona metsästeli ötököitä.
Nyt ehkä sitä voi sanoa, etten enää vie keskenerästä koiraa kokeeseen. Jos koittais olla ahkera ja alkaa suunnittelemaan treenit, miettiä uudelleen että miltä haluaa liikkeen näyttävän ja miettiä tavotteita. Ehkä niin edistyiskin joskus, ehkä joskus jaksais olla ahkera....ainakin hetken.
Turistikoira naatiskelee

Mökkiläiset laiturin päässä

Tepankin mielestä mökkielämä maistuu hyvältä ;)
Lisää mökkeilykuvia GALLERIASSA

HSKH:n toinen joukkue oli hienosti 5.sijalla ja joukkue, johon mekin kuuluttiin oli sijalla 28.
SM-kisoista lisää kuvia GALLERIASSA.

Ennen Kuopioon lähtöä keskiviikkona oli Ripasen agitreenit. Äiti joutui tyytymään kuvaajan rooliin, kun mä ohjasin Ripaa. Ihan kivasti tuo koira kulki. Nyt meni jo 12 suoraa keppiä, vaikka vähän vääntöä olikin. Ripa hakee kuitenkin kepit melko hyvin. Vauhti kasvaa sitten kun varmuutta tulee. Kovemmasta vauhdista kepit ei vielä oikein suju.


Torstaina Tepa sai tuurata Maiskia agitreeneissä. Tepa olikin aivan innoissaan ja meni superkovaa. Spanieli erehtyi myös vähän irtoomaan! On se vaan niin ihana beagleturkissaan!

Siirryn toistaseksi Ripasen ohjaajaksi myös aluevalmennusryhmään. Treenejä ootelles ;)

maanantai 4. kesäkuuta 2012

Kisat Kivikossa

Sunnuntaina kolme starttia aksaa Kivikossa tihkusateessa ja kotiin tuomisina ekalta agiradalta HYL, toiselta 5 ja hyppyradalta 5. Lisäksi kaikilta radoilta yliaikaa. Kontaktit oli ekalla radalla hitaat ja toisella radalla Maiski tuli puomin läpijuoksuna. Rengas tuotti vaikeuksia ekalla radalla. Aloin korjaamaan sitä, ja herkkis tyttö oli pienesti jo turhautunut. En tiedä, olisko ollut järkevämpi vaan jatkaa, ja hyväksyä renkaan sivusta hyppy.. Hyppyradalla rengas oli jälleen meitä vastassa ja taas tyssättiin siihen. Toisella agiradalla Maiskille tuli kielto hypyltä, kiitos mun huonon ohjauksen. Muutenkin videolta katsottuna ohjaus on aika monessa kohtaa pahasti myöhässä. Mutta siitä olen enemmän kun ilonen, että Maiski on alkanut kääntymään hyvin!

Toisen agiradan alku puuttuu...



Illalla vielä Ojankoon aksaamaan Ripan, Tepan ja Elsan kanssa. Treeniaikaa ei ollu paljoa per koira, mutta kaikki ehtivät sentään vähän hyppelemään. Tepa liiteli korvat heiluen. On se niin hieno! Se on muutenkin piristynyt. Liekö kevättä rinnassa vai mitä, mutta sisälläkin se sählää ihan kokoajan. Välillä jopa hermostuttaa, kun vieteri ei meinaa pysähtyä ollenkaan. Ripa teki myös hienosti töitä. Se on kehittynyt paljon, eikä enää haahuile tai tee omiansa vaan kulkee kädessä ja kuuntelee ohjeita. 6 suoraa keppiä se tekee hienosti itsenäisesti, ei tosin vielä osana rataa. Elsa kulki myös ihan kivasti. Harmi vaan, että meijän treenit loppui vähän ikävästi. Elsa muuttui radan loputtua oudoksi ja alkoi haistelemaan ja haahuilemaan. Menin tökkäsemään sitä niskaan, mutten olisi arvannut että ulospäin niin jästipäältä näyttävä göötti olikin niin herkkä. Se ei enää kunnolla suostunut tulemaan mun luokse, varoi kauheasti ja kesti ennenkun sain vähän siltä taas luottamusta. Elsan omistajan tultua paikalle, se ei enää oikeen lähtenyt edes mun mukaan radalle. Täytyy vissiin keksiä joku muu rangaistustapa...

Tellun menosta ei keretty ottaa videoo..



Kun kerran Maiski oli mukana myös, oli sen kanssa pakko mennä myös kentälle. Tosin, vaihdettiin lajia agilitystä tokoon, ainakin osittain. Maiski oli ihme virtapiikki tokokentällä, ja päätinkin yhdistellä vähän aksaamista tokoiluun. Seuraamisesta putkeen ja putken jälkeen luoksarin stoppeja. Kyllä koiralla oli hymy leveenä. Se tykkäsi kovasti :) Hyppyä pari kertaa niin että heitin pallon koiran yli ja pari kertaa kosketusalustalla, jonka jälkeen yks kokeenomanen toisto. Ja miten hieno Maiski olikaan.. se hyppäsi piiiitkälle, reilu viiden metrin päähän hypystä ja jäi istumaan täysin suoraan. Siinä vaiheessa kokeenomanen kokeiluhyppy muuttui hillittömäksi juhlimiseksi. Näitä me tarvitaan - onnistumisia!

Äiti kirjotteli tänään 'Ripan treenijuttuja' -osioon vähän ensimmäisiä päivityksiä :) Videot kun sais vielä muokattua ja ladattua..


lauantai 2. kesäkuuta 2012

Touhuumisia treenikentällä

Toisilla alko kesäloma, mulla on vielä pari viikkoa harjottelua eläinlääkäriasemalla jäljellä. No ehkä toi kaksi viikkoa menee nopeesti, ens viikollakin on vaan neljä työpäivää. Perjantaina auton nokka kohti Kuopiota ja SM:iä. Ollaanko treenattu: EI todella! Vähään aikaa ei tosiaan olla tokoilemassa käyty. Ojangossa treenattu pari kertaa hyppyä. Mistäköhän sais lisäaikaa treenaamiselle, ei taida löytyä mistään. Nouto edelleen hajalla, hypystä puhumattakaan. Paikkamakuukin näyttää levottomalta. No, ei stressiä, kokeeseen vaan. :)

Huomenna Maiskilla olis 3 starttia aksaa Purinalla. Torstain treenien jälkeen lähen kisaamaan erittäin hyvillä mielillä. Luulin, että treenit alkaa 19.30 ja myöhästyin puol tuntia. Kerettiin tekemään kuitenkin kaksi viimeistä harjotusta ja Maiski oli huippu. Kun vaan sais kontaktit nopeiksi niin Maisan menoa voisi jo kutsua agikiitämiseksi :) Jäin tekemään seuraavan ryhmän kanssa ensimmäisen harjotteen, jonka missasin. Vaihdoin Maiskin Telluun. Ei pientä voinut kotiin jättää, se oli niin innoissaan. Tellu sai kaikki nauraamaan uudelle beagle-lookilleen :D Hassu Tellu oli erittäin pätevä!
Ehkä viime kerrasta viisastuneina osataan ens torstaina tähdätä Ojankoon puoli tuntia aikasemmin :)

Viime sunnuuntaina oltiin myös aksailemassa. Silloin en paljoo omien kanssa kerennyt treenaamaan, koska tarkotus oli treenata Elsan kanssa. Elsa kulki oikein kivasti. Vähän se on alkanut mua radalla käskyttämään, muttei kuitenkaa näyki tai varastele lähdössä. Elsan omistaja tuli vähän aikasemmin katselemaan treenejä. Vaikka Elsa kovin onkin omistajansa perään, lähti se hyvin mun kanssa radalle. Saa nähä, pääsenkö starttaamaan juhannuksen jälkeen HSKH:n iltakisoissa pienen göötin kanssa :)

Keskiviikkona äitillä oli Ripasen kanssa aksatreenit. Sen jälkeen lähettiin koirien kanssa lenkille, joka ei sitten ihan mielekkäästi päättynytkään. Ripanen töytäisi äitiä polveen, niin että se meni taas sijoiltaan. Nyt äiti könyää keppejen kanssa ja Ripa on tulla hulluksi, kun ei pääse treenimään :(

Sain Essiltä Hyvän mielen haasteen. Enpä ole aiemmin keltään haasteita saanut, kerta se on ensimmäinenkin.

Listaa asioita, jotka tuovat hyvää mieltä. Ihan sekalaisessa järjestyksessä. Haasteeseen kuuluu jakaa vähintään kymmenen hyvän mielen asiaa (jos haasteen saa uudelleen niin ainakin viisi lisää). Anna eteenpäin viidelle bloggaajalle. Kerro heille, että he ovat saaneet haasteen, sekä mainitse haasteen antaja postauksessasi (linkitä, jos hänen bloginsa on julkinen).


Listaan nyt hyvin yksinkertasesti:

1. Kaverit 
2. Koirat
3. Kesä
4. Lomailu
5. Herkut :DDD (en toki ole perso herkuille)
6. Urheilu
7. Mökkeily ja maalla oleminen
8. hmmmm... auttaminen ja toisten huomioiminen
9. Nyt alkaa jo ideat loppua :D .. onnistumiset ja onnistumisen tunteet :)
10. Bloggaaminen 

Haastan Petran ja Jennyn :)